Terveelliset herkut ja juhlatarjoilut

Pääsiäinen avaa kevään ja kesän juhlakauden!

Juhlapäivien herkuttelusta on turha potea huonoa omaatuntoa. Perinteiset herkut ovat osa juhlia eikä muutama suklaamuna tai kakunpala pääsiäisenä vielä horjuta terveyttäsi suuntaan eikä toiseen.

Pidä mielessä 80/20 sääntö. Jos syöt terveellisesti ja kiinnität huomiota tyydyttyneen rasvan, suolan ja sokerin saantiin arkipäivinä (80% ruokailuista), voit hyvällä omalla tunnolla herkutella välillä myös vähemmän terveellisesti (20% ruokailuista). Toki jos juhlapäiviä on useita peräjälkeen tai herkuttelu on hiipinyt myös osaksi arkipäiviä, on syytä kiinnittää huomiota herkkujen valintaan. Lue myös vinkkimme, miten muutat arkirutiinejasi terveellisempään suuntaan.

Suklaan terveellisyys, totta vai toiveajattelua?

Pääsiäinen on yksi suklaamyynnin sesongeista. Lehdissä näkyy säännöllisesti otsikoita erilaisista suklaan terveyshyödyistä. Voiko suklaamunilla herkuttelua siis perustella terveellisyydellä?

Moni kokee suklaan syönnin piristävän mieltä. Liittyykö tämä sitten itse suklaaseen vai tilanteeseen, jossa suklaata nautitaan, vaikea sanoa. Mutta jos asiaa lähestytään tieteellisen näytön pohjalta, on suklaalla tai paremminkin suklaan sisältämän kaakaon flavonoleilla myös hyväksytty EU-terveysväite: Kaakaon flavonolit auttavat ylläpitämään verisuonten joustavuutta, mikä edistää normaalia veren virtausta. Tämä vaikutus saavutetaan, kun kaakaon flavonoleja nautitaan 200 mg päivässä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 10 gramman annosta eli paria palaa tummaa suklaata. Terveyshyötyjä tavoitellessa kannattaa siis suosia tummaa suklaata, jossa kaakaopitoisuus on suuri.

Pienestä annoksesta tummaa suklaata voi olla hyötyä, mutta terveystuotteena suklaata ei silti voi pitää. Suklaa sisältää paljon rasvaa, nimenomaan pahan LDL-kolesterolin kertymisen kannalta haitallista tyydyttynyttä rasvaa ja sokeria. Suklaasta saa myös paljon energiaa. Siksi määrä kannattaa pitää kohtuullisena.

Pääsiäisen suklaamunia tuskin valitaan terveellisyyden perusteella ja hyvä niin. Herkuttelu on osa elämää eikä kaikkia valintoja tarvitse tehdä terveellisyys mielessä, etenkään juhlapäivinä.

Etsinnässä terveelliset herkut

Ihan ensimmäiseksi voi pohtia, tarvitseeko herkutellessa miettiä terveellisyyttä. Jos ruokavalio on monipuolinen ja tasapainoinen ja suurin osa syömisestä on järkevää, mahtuu mukaan myös epäterveellisempiä herkkuja, joiden energiapitoisuutta tai rasvan määrää ei tarvitse sen suuremmin miettiä.

Jos herkuttelu on kuitenkin hiipinyt osaksi arkipäiviä, kannattaa herkut valita huolellisemmin. Ylimääräiset napostelut lisäävät energian saantia ja vaikeuttavat näin painonhallintaa. Sydänterveyden kannalta erityisen haasteellista on se, että monet herkut sisältävät myös paljon tyydyttynyttä rasvaa, joka vaikuttaa haitallisesti veren kolesteroliarvoihin.

Kahvipullaksi hyvä valinta on nimenomaan pulla

Pullataikinapohjaiset pullat ja marjapiirakat sisältävät vähemmän rasvaa kuin esimerkiksi kakut, munkit tai viinerit. Itse leipomalla voit vaikuttaa myös rasvan laatuun. Pullataikinassa toimii hyvin esim. pullomargariini, kasviöljy tai Benecol-levite, joissa kaikissa rasvan laatu on kunnossa. Tai kokeile vaikka näitä herkullisia banaanikeksejä. Myös makeat hedelmät ja marjat tai pähkinät ovat hyviä arkipäivien herkkuja tai vihannekset naposteltavia.

Poikkeuksellinen talvi etätöineen on voinut romuttaa aikaisemmat rutiinit

Epäsäännöllinen ruokailu vaikeuttaa ruokavalion hallintaa. Kun pyrit syömään säännöllisesti ja tasaisesti, myös herkuttelu pysyy helpommin hallinnassa. Herkkuja ei pitäisi koskaan syödä nälkään. Eli äidin viisaudet kannattaa pitää mielessä: ensin ruoka, sitten vasta herkut. Myös vanha sanonta, poissa silmistä – poissa mielestä, toimii tässä yhteydessä. Jos herkuttelu tahtoo riistäytyä käsistä, ei naposteltavia kannata pitää esillä. Varminta on, jos niitä ei osta edes kaappeihin houkutukseksi.

 

Muista siis tehdä terveellisempiä valintoja arjessa, niin voit juhlapäivinä herkutella hyvällä omatunnolla!