Tiesitkö että korkeasta kolesterolista kärsivät monet, myös diabeetikot?
Diabetesta sairastavilla on muita suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Lue lisää kolesterolista ja keinoista sen hallitsemiseksi.
Mitä kolesteroli on?
Kolesteroli on vahamainen, rasvan kaltainen aine, jota muodostuu pääasiassa maksassa, mutta sitä saadaan myös ruoan mukana, kuten lihasta, juustosta, voista ja kananmunista. Kolesterolia tarvitaan esimerkiksi sellaisten hormonien kuin kortisolin, testosteronin ja keltarauhashormonin rakennusaineeksi. Myös D-vitamiinin ja rasvojen imeytymisessä tarvittavien sappihappojen muodostamiseen tarvitaan kolesterolia. Pieni määrä kolesterolia on siis elimistön hyvinvoinnin kannalta välttämätön, mutta liian suuri määrä lisää sydän- ja verisuonisairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, riskiä.
Miksi diabeetikoiden tulisi kiinnittää huomiota kolesterolitasoonsa?
Kun veressä on liikaa kolesterolia, se alkaa kertyä valtimoiden seinämiin ja ahtauttaa niitä. Tätä kutsutaan ateroskleroosiksi eli valtimotaudiksi, joka voi aiheuttaa tukoksia sydän- ja/tai aivovaltimoissa.
Diabetesta sairastavilla on muita suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Siksi kolesteroliarvotavoitteet ovat diabeteksessa muita tiukemmat.
Oman kolesterolitason selvittäminen
Kolesterolitason mittauttaminen on ensimmäinen askel. Kun tiedät kolesterolitasosi, voit tehdä sille jotakin.
Veressä kolesterolia kuljetetaan LDL- ja HDL-lipoproteiinien avulla. LDL kuljettaa kolesterolia valtimoiden seinämiin. Siksi sitä kutsutaan huonoksi kolesteroliksi. HDL puolestaan kuljettaa kolesterolia pois valtimoiden seinämistä. Tavoitteena on saada LDL-kolesterolipitoisuutta pienenemään ja HDL-kolesterolipitoisuutta nousemaan. Verinäytteestä voidaan mitata muitakin arvoja.
Non-HDL-kolesterolissa LDL-kolesteroli ja kaikki muut huonot kolesterolit on laskettu yhteen. Non-HDL-kolesteroli sisältää myös VLDL:n jota on yleensä elimistössä vain pieniä määriä, mutta määrä voi nousta tyypin 2 diabeetikoilla. Joskus pelkän LDL-tason sijaan tarkastellaan non-HDL-kolesterolitasoa.
Triglyseridit ovat veressä kiertäviä rasvoja, joiden pitoisuus mitataan usein samanaikaisesti kolesterolin kanssa.
Kuinka saan kolesteroliarvoni alas?
Testituloksia tutkiessaan lääkäri huomioi myös muut riskitekijät, kuten iän, perinnöllisen alttiuden ja tupakoinnin, ja kertoo, miten edetään. Useimmilla ihmisillä kolesterolin alentaminen aloitetaan ruokavalion ja elämäntapojen muutoksella. Yksinkertaisetkin muutokset elämäntavoissa voivat auttaa saavuttamaan hyviä tuloksia.
Yksinkertaiset toimet, kuten rasvan laadun parantaminen, kuidun lisääminen tai kasvistanolia sisältävien Benecol®-tuotteiden sisällyttäminen ruokavalioon voivat alentaa kolesterolitasoasi. Pienetkin päivittäiset muutokset voivat tuottaa merkittäviä tuloksia ajan myötä.
Kuinka Benecol-tuotteiden kasvistanolit voivat auttaa alentamaan kolesterolia?
Benecol-tuotteet sisältävät kasvistanoliesteriä, jonka on osoitettu alentavan kolesterolia jo 2–3 viikossa. Benecol-tuotteiden päivittäinen käyttö pitää kolesterolin alhaisella tasolla myös pitkällä aikavälillä. Benecol-tuotteet on suunniteltu osaksi tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota sekä terveellisiä elämäntapoja. Paras teho saadaan, kun Benecol-tuotteita käytetään aterian yhteydessä.
Benecol-tuotteiden käyttö tehostaa kolesterolin alentamista myös statiinilääkitykseen yhdistettynä. Keskustele Benecol-tuotteiden käytöstä lääkärisi kanssa, jos sinulla on kolesterolia alentava lääkitys. Vain Benecol-tuotteet sisältävät kasvistanoliesteriä.
Katso täältä vinkkejä kolesterolia alentavaan ruokavalioon
Apua ruokavalion peruskorjaukseen löytyy täältä:
Reseptejä, jotka ovat herkkua myös sydämelle
Sydänystävällisiä ruokavalintoja
Myös kasvistanolia sisältävistä tuotteista on apua kolesterolin alentamisessa. Lue lisää kasvistanoliesteristä täältä tai tutustu Benecol-tuoteperheeseen.