Kolesteroli – mitä se on?

Löydät tästä artikkelista vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Mitä on kolesteroli?
Mikä on “hyvän” ja “pahan” kolesterolin ero?
Miten korkea kolesteroli vaikuttaa sydänterveyteen?
Kuinka yleistä on kohonnut kolesteroli?
Miten kolesteroliarvot mitataan?
Mitä syitä on korkean kolesterolin taustalla?
Kuinka saan kolesteroliarvoni alas?

Mitä on kolesteroli?

Kolesteroli on vahamainen rasva-aine, jota keho pystyy valmistamaan tarvitsemansa määrän. Kolesteroli on solujen rakennusaine ja sillä on monia tärkeitä tehtäviä. Kolesterolia tarvitaan esimerkiksi sellaisten hormonien kuin kortisolin, testosteronin ja keltarauhashormonin rakennusaineeksi. Myös D-vitamiinin ja rasvojen imeytymisessä tarvittavien sappihappojen muodostamiseen tarvitaan kolesterolia. Pieni määrä kolesterolia on siis elimistön hyvinvoinnin kannalta välttämätön, mutta liian suuri määrä lisää sydän- ja verisuonisairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, riskiä.

Mistä kolesteroli tulee?

Suurin osa kehossamme olevasta kolesterolista on kudosten, erityisesti maksan tuottamaa. Osa kolesterolista tulee syömästämme ruoasta, erityisesti lihasta, rasvaisista juustoista, voista ja kananmunista. Liiallinen tyydyttyneiden rasvojen syöminen onkin yksi yleisimmistä syistä veren kohonneisiin kolesterolipitoisuuksiin.

Miten kolesteroli kulkee ympäri kehoa?

Kuten me käytämme teitä kulkeaksemme paikasta toiseen, kolesteroli käyttää verenkiertoa kulkuväylänään. Veteen liukenemattomana rasva-aineena kolesteroli ei voi matkata itsekseen verenkierrossa, vaan se täytyy pakata erityisten kuljetusproteiinien eli lipoproteiinien sisään. Tällä tavoin kolesteroli kulkeutuu ympäri kehoa ja päätyy sinne, missä sitä tarvitaan – vähän kuin matkustajia jää pois linja-autoista matkan varrella.

Lipoproteiineja on kahta päätyyppiä:

1. LDL (low density lipoproteins) = ns. paha kolesteroli
2. HDL (high-density lipoproteins) = ns. hyvä kolesteroli

Mikä on “hyvän” ja “pahan” kolesterolin ero?

LDL eli “paha” kolesteroli

LDL-lipoproteiinit kuljettavat kolesterolia maksasta sinne, missä sitä kehossa tarvitaan, kuten soluihin ja kudoksiin. Jos niiden kulkuväylän sileä pinta – verisuonet – vahingoittuu, LDL voi menettää kolesterolikuormaansa matkan varrella. Ikään kuin lava-auto ajaisi kuoppaisella tiellä, ja siitä tippuisi paketti matkan varrelle. Mitä enemmän tiellä on liikennettä, sitä todennäköisempää on, että paketteja lentää kyydistä. LDL-pitoisuuden noustessa on siis todennäköisempää, että kolesterolia kiinnittyy verisuonten seinämiin. Ajan myötä kolesteroli voi yhdessä muiden aineiden kanssa muodostaa verisuonten seinämiin rasvaisen kerroksen, jota kutsutaan ateroomaksi. Tämän seurauksena verisuonet ahtautuvat ja menettävät joustavuuttaan. Tätä prosessia kutsutaan verisuonten kalkkeutumiseksi. Sen seurauksena veri ei kierrä yhtä helposti ympäri kehoa kuin ennen, ja sydämen on työskenneltävä entistä kovemmin pumpatakseen verta eteenpäin. Tämän vuoksi LDL:ää kutsutaan “pahaksi” kolesteroliksi.

HDL eli “hyvä” kolesteroli

HDL-lipoproteiinit kuljettavat ylimääräistä kolesterolia pois verisuonista ja vievät sitä maksaan. Siellä kolesteroli hajoaa, minkä jälkeen se poistuu kehosta. Korkeammat HDL-pitoisuudet tarkoittavat, että väylällä on enemmän kulkuneuvoja korjaamassa kolesterolia soluista ennen kuin se ehtii kerääntyä verisuoniin. Tämän vuoksi korkeat HDL-tasot ovat hyväksi sydänterveydelle – ja siksi sitä kutsutaan ’hyväksi’ kolesteroliksi.

Mitä on non-HDL-kolesteroli?

Viime aikoihin asti LDL:ää on pidetty tärkeimpänä tekijänä arvioitaessa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Mutta myös muihin kuljetusproteiineihin kuten VLDL:n ja IDL:n kiinnittynyt kolesteroli on vahingollista terveydellemme.

Kolesteroli voidaankin jakaa kahteen ryhmään:
1. Non-HDL eli “paha” kolesteroli: LDL ja kaikki muut “pahan” kolesterolin muodot laskettuna yhteen
2. HDL eli “hyvä” kolesteroli

Mitä triglyseridit ovat?

Myös triglyseridit ovat rasvayhdisteitä, jotka kulkevat veressä lipoproteiinien avulla. Nämä rasvat vievät energiaa soluille ja kudoksille. Kun energiantarve tulee tyydytetyksi, ylimääräiset triglyseridit varastoituvat rasvasoluihin siihen asti, että niitä taas tarvitaan.

Veren triglyseridit mitataan yleensä samalla mittauskerralla kolesterolin kanssa. Myös triglyseridipitoisuus on hyvä selvittää, koska kohonnut arvo lisää sydän- ja verisuonisairauksien, erityisesti sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskiä.

Veren triglyseridit ovat usein kohonneet henkilöillä, joilla on ylipainoa, jotka eivät liiku riittävästi ja joilla on tyypin 2 diabetes tai metabolinen oireyhtymä. Runsas sokeripitoisten tuotteiden ja alkoholin käyttö vaikuttavat myös epäedullisesti veren triglyseridiarvoihin. Onneksi samat ruokavalio- ja elämäntapamuutokset auttavat laskemaan sekä triglyseridien että kolesterolin määrää veressä.

Tiesitkö?
Jos lääkärisi puhuu “veren rasvoista”, hän tarkoittaa yksinkertaisesti kaikkia verestä löytyviä rasva-aineita, mukaan lukien HDL ja LDL-kolesterolit sekä triglyseridit.

Korkea kolesteroli

Korkeasta kolesterolista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä, että “pahan” kolesterolin arvot ovat korkealla.

Katso kolesterolilaskurin perusteella suosituksia kolesteroliarvojesi parempaan hallintaan

 

Miten korkea kolesteroli vaikuttaa sydänterveyteen?

Korkea kolesteroli on keskeinen syy sepelvaltimotaudin kehittymiseen ja se vaikuttaa myös aivovaltimoiden, aortan ja alaraajavaltimoiden kovettumien synnyssä [1]. Muita tekijöitä, jotka lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, ovat muun muassa:

• Korkea verenpaine
• Tupakointi
• Ylipaino
• Vähäinen liikunta
• Liiallinen alkoholin kulutus
• Tyypin 2 diabetes

Vaikka sydän- ja verisuonitauteihin kuolleiden määrä on vähentynyt huomattavasti 1970-luvulta alkaen, ne aiheuttavat edelleen lähes puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Yhdessä ne muodostavat suurimman yksittäisen kuolinsyiden ryhmän. Kuolleisuuden laskusta kaksi kolmasosaa selittyy riskitekijöiden (tupakointi, korkea kolesteroli ja korkea verenpaine) vähenemisellä ja yksi kolmasosa muilla tekijöillä, erityisesti parantuneella hoidolla. Vuonna 2018 sepelvaltimotautiin kuoli Suomessa noin 9 500 henkilöä. [2]

Sydän- ja verisuonitaudit pitävät sisällään monenlaisia sairauksia, jotka liittyvät sydämen tai verenkierron toiminnan heikkenemiseen tai häiriöihin. Jotkut niistä ovat synnynnäisiä ja perinnöllisiä, toisiin taas sairastutaan tyypillisesti vasta myöhemmällä iällä. Yleisimpiin sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt.

Sepelvaltimotauti

Sepelvaltimotaudilla tarkoitetaan sydämen valtimoiden eli sepelvaltimoiden verenkierron heikkenemistä. Korkea ´pahan´ kolesterolin pitoisuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä sepelvaltimotaudin taustalla. Verisuonten seinämiin kertynyt kolesteroli ahtauttaa ja kovettaa verisuonia ja vaikeuttaa näin veren virtaamista. Tämän seurauksena sydämen täytyy työskennellä kovemmin pumpatakseen verta ympäri kehoa. Sepelvaltimotauti voi ilmetä esimerkiksi sydänlihaksen kuoliona, sydäninfarktina ja rasitusrintakipuna (angina pectoris). Aina sepelvaltimotauti ei aiheuta varoittavia oireita. Joskus taudin ensimmäinen oire voi olla äkkikuolema aiemmin terveellä ihmisellä.

• Rintakipu: Jos sepelvaltimot (pienet valtimot, jotka kuljettavat verta sydämeen) ahtautuvat, sydän ei saa tarpeeksi happea toimiakseen kunnolla. Tästä seuraa rintakipua erityisesti liikunnan yhteydessä. Tämä varoittaa riskistä saada sydänkohtaus tai aivohalvaus myöhemmässä vaiheessa.
• Sydänkohtaus eli sydäninfarkti: Sydäninfarkti johtuu äkillisen hapenpuutteen aiheuttamasta vauriosta sydänlihaksessa ja sen tavallisin syy on sepelvaltimotaudin aiheuttama verisuonen tukos. Tukkeuman syynä voi olla joko valtimon ahtauma tai valtimon seinämän kolesterolia sisältävän kovettuman eli plakin repeytyminen, mikä aiheuttaa suonen tukkivan verihyytymän eli ns. veritulpan. Veritulppa voi myös lähteä liikkeelle ja tukkia verisuonen muualla kehossa.

Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminnassa sydämen pumppausteho on heikentynyt. Sen yleisimmät syyt ovat sepelvaltimotauti ja verenpainetauti. Harvinaisempia syitä ovat synnynnäiset sydänviat, hankitut läppäviat sekä sydänlihassairaudet.

Aivohalvaus

Kun hapekkaan veren kierto estyy osaan aivoista, syntyy tälle alueelle kuolio eli infarkti. Aivohalvaukseen sairastuu Suomessa noin 24 000 henkeä vuosittain [3]. Heistä viidesosa on työikäisiä.

Aivovaltimon veritulppa on yleisin syy aivohalvaukseen. Taustalla on yleensä valtimonkovettumatauti eli sama tauti, joka aiheuttaa myös sepelvaltimotautia. Pieniä halvauksia tapahtuu, kun verenkierto aivoihin estyy vain väliaikaisesti. Lääkärit kutsuvat niitä ohimeneviksi iskeemisiksi kohtauksiksi (TIA). Niiden oireet voivat jatkua muutamasta minuutista 24 tuntiin. Ne varoittavat, että henkilöllä voi olla riski saada varsinainen aivohalvaus myöhemmin.

Noin 15 % aivohalvauksista johtuu aivovaltimon repeämän aiheuttamasta verenvuodosta. Repeämän yleisin syy on kohonnut verenpaine. Joskus aivovaltimoissa voi olla synnynnäisiä muutoksia, jotka lisäävät vuotoriskiä.

Ruokavalion ja elämäntapojen muuttaminen auttaa laskemaan korkeaa kolesterolia ja pitämään sen terveellisellä tasolla. Terveelliset elämäntavat laskevat riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuten sepelvaltimotautiin.

Kuinka yleistä on kohonnut kolesteroli?

Suomessa kokonaiskolesteroli on laskenut noin 20 prosenttia 1970-luvun huippuvuosista. Tämä muutos yksin selittää noin 40 prosentin laskun työikäisten sydäntautikuolleisuudessa. Suunta on oikea, mutta paljon on vielä parannettavaa: lähes 60 prosentilla 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista on kohonnut veren kolesterolipitoisuus [4].

Tee testi – Voisiko sinulla olla riski kärsiä korkeasta kolesterolista

Tiesitkö?
Lähes kolmellä viidestä suomalaisesta yli kolmekymppisestä on kohonnut kolesteroli [4].

Totta vai tarua: Vain iäkkäät ihmiset kärsivät korkeasta kolesterolista

Suomalaisten terveyttä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä selvittävän FinTerveys –tutkimuksen mukaan eniten kohonneita kolesteroliarvoja oli 40-49-vuotiailla miehillä ja 50-59-vuotiailla naisilla. Jo 30-39-vuotiaidenkin ikäryhmässä kohonnut kolesteroliarvo oli 51 prosentilla miehistä ja 38 prosentilla naisista. Kuudenkymmenen ikävuoden tietämissä kolesteroliarvot kääntyivät laskuun. Tämä johtuu kohonneen kolesterolin vaikutuksesta elinikään, kolesterolin laskusta vanhuusiällä ja kolesterolilääkkeiden käytön yleisyydestä.

Totta vai tarua: Korkea kolesteroli on pääasiassa miesten ongelma

Korkea kolesteroli ei vaikuta vain miehiin – naiset ovat myös vaarassa, ja joissakin tapauksissa jopa enemmän kuin miehet. Itseasiassa yli 50-vuotiailla naisilla on useammin korkea kolesteroli kuin yli 50-vuotiailla miehillä. Esimerkiksi yli kolmella neljäsosalla – 77 prosentilla – naisista ikäryhmässä 50–59-vuotiaat on korkea kolesteroli verrattuna 64 prosenttiin saman ikäisistä miehistä [4]. Naisten onkin syytä tarkkailla kolesteroliarvojaan aivan yhtä paljon kuin miesten, erityisesti vaihdevuosien jälkeen.

Mitkä oireet kertovat korkeasta kolesterolista?

Mitkään näkyvät oireet eivät kerro korkeasta kolesterolista, joten se on piilevä terveysuhka ja potentiaalinen hiljainen tappaja. Useimmat ihmiset eivät tiedä korkeasta kolesterolistaan ennen kuin saavat vakavia oireita, kuten rintakipu tai hengenahdistus, jotka liittyvät tiettyihin sydänsairauksiin. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää käydä säännöllisesti mittauttamassa kolesteroliarvot.

Tiesitkö?
Optikot huomaavat joskus tavanomaisen näöntarkastuksen yhteydessä merkkejä korkeasta kolesterolista. He voivat nähdä silmän verkko- tai sarveiskalvossa poikkeavuuksia, jotka saattavat olla merkkejä kolesteroliongelmista. Huomatessaan tällaisia muutoksia he voivat suositella kolesterolitestiä.

Puretaan myytti: Vain ylipainoisilla ja huonokuntoisilla ihmisillä on korkeat kolesteroliarvot

Vaikka ylipaino ja vähäinen liikunta lisäävät korkean kolesterolin riskiä, eivät normaali paino ja säännöllinen liikunta tarkoita automaattisesti hyviä kolesteroliarvoja. Myös hoikilla, hyväkuntoisilla ihmisillä voi olla korkea kolesteroli. Siksi onkin tärkeää mittauttaa kolesteroliarvot säännöllisesti.

Miten kolesteroliarvot mitataan?

Veren kolesterolitaso mitataan ottamalla verinäyte. Helpoin tapa päästä testiin on mennä omalle lääkärille tai terveyskeskukseen ja pyytää lähete verinäytteenottoon. Verinäyte otetaan laboratoriokäynnillä, ja tulokset saa muutaman päivän päästä. Voi olla, että sinua kehotetaan olemaan syömättä 12 tuntia ennen koetta (paastoverikoe), mutta yleensä tämä ei ole tarpeen. Pikamittaus tehdään sormenpäästä otettavalla verinäytteellä. Pikamittauksessa tuloksen saa muutamassa minuutissa. Erilaiset pikamittaukset ja mahdolliset kotitestit eivät ole yhtä luotettavia kuin terveydenhuollon ammattilaisten tekemät testit. Siksi on aina parempi ottaa yhteys lääkäriin tai terveyskeskukseen ja sopia kolesterolin mittaamisesta heidän kanssaan.

Mitä kolesterolimittauksen tulokset tarkoittavat?

Kolesterolitesti mittaa yleensä seuraavia asioita:

• Kokonaiskolesteroli: veressä olevan kolesterolin kokonaismäärä pitää sisällään sekä “hyvän” että “pahan” kolesterolin.
• HDL eli “hyvä” kolesteroli – mitä korkeampi arvo, sen parempi
• LDL eli ’paha’ kolesteroli – mitä matalampi arvo, sen parempi
• Non-HDL – kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin erotus, kuvastaa kaikkia veren huonoja rasvoja
• Triglyseridit – mitä matalampi arvo, sen parempi
• Kokonaiskolesterolin suhde HDL:ään – kolesteroli/HDL-suhde – mitä matalampi, sen parempi.

Kolesteroliviitearvot eli tavoiteltavat arvot terveelle aikuiselle:

Kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l
LDL- kolesteroli alle 3 mmol/l
HDL-kolesteroli: miehillä yli 1 ja naisilla yli 1,2
Triglyseridit alle 1,7 (paastoverikoe)

On tärkeää ymmärtää, että nämä viitearvot ovat vain ohjeellisia. Lääkäri tai hoitaja voi suositella henkilökohtaisia tavoitearvoja muista riskitekijöistä riippuen.

Jos kolesteroliarvot tai triglyseridiarvot ovat koholla, lääkäri neuvoo, mitä asialle kannattaa tehdä. Hän voi antaa neuvoja ruokavalion ja elämäntapojen muuttamiseen sekä mahdollisesti määrätä kolesterolia alentavaa lääkettä.

On hyvä muistaa, että vaikka korkea “paha” kolesteroli on riskitekijä sydän- ja verisuonitautien syntymisessä, se on kuitenkin vain yksi osatekijä. Tupakointi, vähäinen liikunta, ylipainoisuus, korkea verenpaine, tyypin 2 diabetes ja perityt taipumukset vaikuttavat myös siihen, kuinka suuri riski ihmisellä on sairastua. Mitä enemmän riskitekijöitä, sitä suurempi todennäköisyys on sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Kenen pitäisi käydä kolesterolimittauksessa?

Lääkäri ohjaa yleensä kolesterolitestiin, jos hän arvioi potilaan kuuluvan riskiryhmään. Tämä voi johtua perinnöllisestä alttiudesta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai muista riskitekijöistä, kuten korkea verenpaine, tyypin 2 diabetes tai ylipaino.

Syitä korkeaan kolesteroliin

Kenellä tahansa voi olla korkea kolesteroli mm. iästä, sukupuolesta ja etnisestä taustasta riippumatta. Joskus kohonneiden kolesteroliarvojen taustalla on perinnöllinen sairaus, kuten familiaalinen hyperkolesterolemia (FH), jossa kolesteroliarvot nousevat ilman lääkitystä hyvin korkeiksi jo nuorella iällä. Tietyt sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta ja munuais- ja maksasairaudet altistavat myös korkealle kolesterolille. Näihin tekijöihin emme voi itse vaikuttaa.

Myös elintavoilla on iso merkitys ja monet arkiset tavat voivat nostaa veren kolesterolia. Näihin tapoihin pystymme vaikuttamaan. Jotta kolesteroliarvot saadaan terveelliselle tasolle ja myös pidettyä siellä, on tärkeää keskittyä tekijöihin, joihin voimme vaikuttaa. Onneksi on paljon asioita, joille voimme aktiivisesti tehdä jotakin saadaksemme kolesteroliarvot alemmas.

Tässä joitakin muutettavissa olevia tekijöitä, jotka nostavat kolesterolia:

• Epäterveellinen ruokavalio, ennen muuta runsas tyydyttyneen rasvan syöminen
• Ylipainoisuus, erityisesti vyötärölihavuus
• Huonosti hoidettu tyypin 2 diabetes
• Vähäinen liikunta

Onko korkea kolesteroli perinnöllistä?

Arviolta noin 10 000 suomalaista sairastaa perinnöllistä sairautta, joka aiheuttaa poikkeuksellisen korkeita kolesteroliarvoja [1]. Sairauden aiheuttaa geenipoikkeama, joka estää LDL-kolesterolin tehokkaan poistumisen verestä. Perinnöllistä sairautta familiaalista hyperkolesterolemiaa (FH) sairastavilla veren kolesteroliarvot ovat tyypillisesti 8–15 mmol/l ja joskus vielä korkeammatkin. Tästä johtuen heillä on yli 10-kertainen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin normaaliväestöön verrattuna.

Tämä perinnöllinen sairaus todetaan geenitestillä. Kolesterolia alentava ruokavalio on tärkeä hoitomuoto geenipoikkeaman omaavilla, mutta se ei yksin riitä: terveellisten elintapojen rinnalle tarvitaan myös kolesterolilääkitystä.

Lisätietoa perinnöllisestä hyperkolesterolemiasta saat mm. Sydänliiton sivuilta.

 

Kuinka saan kolesteroliarvoni alas?

Vaikka kolesteroliarvosi olisivatkin kohonneet, ei ole syytä masentua. Kolesterolimittauksen tulos voi parhaimmassa tapauksessa toimia kimmokkeena elämäntapamuutosten tekemiseen. Elintavoilla pystyy vaikuttamaan kolesteroliarvoihin ja sitä kautta alentamaan sairastumisriskiään.

Jos riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on korkea, voi lääkäri määrätä kolesterolia alentavaa lääkettä. Statiinit ovat yleisimmin käytettyjä kolesterolilääkkeitä – ne vaikuttavat maksan kolesterolituotantoon ja alentavat sitä kautta “pahaa” kolesterolia.

Lääkehoidon rinnallakin kannattaa  muistaa terveelliset elämäntavat ja monipuolinen ruokavalio. Myös kasvistanolia sisältävien tuotteiden käytöstä on hyötyä myös statiinien rinnalla.

On tärkeää ottaa aina sinulle määrätyt lääkkeet – ethän siis lopeta niiden käyttämistä puhumatta ensin lääkärisi kanssa.

 

Kolme kovaa kolesterolin kurittajaa

Usein muutama pysyvä elämäntapamuutos riittää kolesteroliarvojen laskemiseen. Ja mikä parasta elämäntapamuutokset paitsi laskevat kolesteroliarvoja, vaikuttavat edullisesti myös muihin riskitekijöihin kuten verenpaineeseen ja painoon.

1. Lopeta tupakointi

Tupakointi ja sydän eivät ole hyvä yhdistelmä. Tupakansavu sisältää lukuisia kemiallisia yhdisteitä, joista monet vaikuttavat haitallisesti sydämeen ja valtimoihin. Tupakointi lisää veren hyytymistaipumusta, mikä lisää riskiä verisuonia tukkiville hyytymille. Tupakan sisältämät kemikaalit voivat myös vaurioittaa verisuonten seinämien sisäpintaa verhoavaa kerrosta, endoteelia. Tupakoinnin lopettamisella on edullisia vaikutuksia veren rasva-arvoihin. Erityisesti hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus suurenee.

2. Lisää liikettä arkeen

Säännöllinen liikunta voi auttaa alentamaan “pahaa” kolesterolia ja lisäämään “hyvää” kolesterolia. Sillä voi olla myös muita positiivisia vaikutuksia sydänterveyteen, sillä se voi auttaa pudottamaan painoa, alentamaan verenpainetta ja pienentämään riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Aikuisten tulisi asettaa tavoitteeksi ainakin 2 tuntia 30 minuuttia reipasta, sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa viikossa. Kohtalaisen vauhdikasta liikuntaa on esimerkiksi reipas kävely, pyöräily, tanssiminen, matalasykkeiset aerobiset liikuntamuodot, vaeltaminen ja ruohon leikkaaminen. Vaihtoehtoisesti voi lisätä liikkumisen tehoa, jolloin viikoittaisen liikkumisen määräksi riittää 1 tunti 15 minuuttia. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Jos et ole harrastanut liikuntaa aiemmin, keskustele lääkärin tai fysioterapeutin kanssa saadaksesi neuvoja alkuun pääsemiseen ja turvalliseen liikuntaan.

Lue lisää: Liikunnan hyödyt

3. Tee ruokavalion peruskorjaus

Ruokailutottumusten muuttaminen on yksi isoimmista ja tehokkaimmista askelista, kun pyritään alentamaan ’pahaa’ kolesterolia ja nostamaan “hyvää” kolesterolia. Terveellinen ruokavalio auttaa myös tarvittaessa pudottamaan painoa ja alentamaan kohonnutta verenpainetta. Sydänystävällisessä ruokavaliossa suositaan kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljatuotteita. Maito- ja lihatuotteet valitaan vähärasvaisina ja pehmeän rasvan riittävän saannin varmistamiseksi käytetään kasviöljyjä ja kasviöljypohjaisia levitteitä. Suolan, sokerin ja alkoholin käyttöä rajoitetaan.

Apua ruokavalion peruskorjaukseen:
Reseptejä, jotka ovat herkkua myös sydämelle
Sydänystävällisiä ruokavalintoja

Myös kasvistanolia sisältävistä tuotteista on apua kolesterolin alentamisessa. Tutustu Benecol-tuoteperheeseen.